Perhevapaauudistus

Perhevapaiden kestot lapsen lasketun ajan ollessa 9.4.2022 tai sen jälkeen:

Raskausvapaa: alkaa 30 päivää ennen laskettua aikaa, ellei sovita työnantajan kanssa alkamisesta 14 päivää ennen laskettua aikaa. Työtä ei saa tehdä 14 vrk ennen/jälkeen synnytyksen. Erityisraskausvapaa edelleen olemassa. Raskausvapaan pituus on 40 päivää.

Vanhempainvapaa: kummallakin vanhemmalla 160 päivää, joista 18 päivää voi käyttää yhtä aikaa.

Palkallisuus kaupan tes: Synnyttävän vanhemman raskausvapaa 40 päivää ja vanhempainvapaa 36 päivää, sekä toisen vanhemman vanhempainvapaa 6 päivää.

Yllä mainitussa ehkä olennaisin muutos on raskaana olevan työntekijän suojelun perusteella myönnettävän vapaan lyhentäminen ja osan siitä korvaaminen vapaalla, jonka käytöstä lapsen vanhemmat voivat keskenään sopia haluamallaan tavalla, kuitenkin enintään 63 päivää on mahdollista luovuttaa vanhempainvapaista toiselle vanhemmalle. Vanhempainvapaan tarkoitus on nykyisellään lapsen hoitaminen ja lain säätämisen yhteydessä on nostettu lausuntokierroksella esiin uuden lain tuomat ongelmat liittyen nykyisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

Kaupan työehtosopimuksessa kyseinen lainmuutos aiheuttaa ristiriitatilanteen lainsäädäntöön nähden vanhempainvapaiden osalta. Tasa-arvovaltuutettu on jo lausunut lain säätämisvaiheessa seuraavaa yleisellä tasolla:

Tasa-arvovaltuutettu näkee uudistuksen ongelmallisena erityisesti virka- ja työehtosopimuksissa tällä hetkellä sovittujen palkallisten äitiysvapaiden kannalta. Näissä sopimuksissa on sovittu palkallisen äitiysvapaan pituudeksi pääsääntöisesti joko kolme kuukautta tai 72 arkipäivää. Palkallinen äitiysvapaa on huomattavasti pidempi kuin esimerkiksi palkallinen isyysvapaa vastaavissa virka- ja työehtosopimuksissa. Käytäntö on ollut mahdollinen, koska palkallisella äitiysvapaalla olevat naiset ja isyysvapaalla olevat miehet eivät ole sillä tavalla verrannollisessa asemassa keskenään, että äitiys- ja isyysvapaan palkallisuuden eroissa olisi kyse tasa-arvolaissa tarkoitetusta syrjinnästä. Tähän on vaikuttanut myös se, että äitiys- ja isyysvapaan saamisen kriteerit sekä niiden tarkoitus ovat erilaisia. Äitiysvapaan tarkoituksena on ollut turvata äidin toipuminen raskaudesta ja synnytyksestä sekä hänen toimeentulonsa tältä ajalta. Isyysvapaan tarkoituksena sen sijaan on ollut lapsen hoitaminen. Esimerkiksi vanhempainvapaan ajalta työnantaja ei voisi syyllistymättä syrjintään maksaa palkkaa pelkästään naisille, koska äideillä ja isillä on yhtäläinen oikeus jäädä vanhempainvapaalle.

Käytännössä tämä johtanee siihen, että lainmuutoksesta johtuen tilanteet, joissa maksetaan palkkaa vanhempainvapaan ajalta, on se maksettava vanhemman sukupuolesta riippumatta yhtä pitkältä ajalta. Sen sijaan raskausvapaa, joka toteuttaa osaltaan raskaana olevan työntekijän ja sikiön suojelua, ei ole ongelmallinen asiaa tasa-arvolain valossa tarkasteltaessa.

On huomioitava, että yksistään lainsäätämisvaiheessa tasa-arvovaltuutetun antama lausunto asiasta ei ole velvoittavaa oikeutta, mutta kyseiselle lausunnolle on annettava selkeää painoarvoa ja lain esitöihin tutustumalla kyseessä on ainoa johtopäätös, johon voi päätyä. Vanhempainvapaan tarkoituksena on turvata vanhempien yhtäläinen oikeus vapaaseen lapsen hoitamista varten. Sellaisen palkkaehdon asettaminen, joka perustuu välillisesti työntekijän sukupuoleen, on lähtökohtaisesti kiellettyä. Tässä kyseisessä tapauksessa on kyse siitä, että asetettaessa vanhempainvapaan palkallisuudelle ehdoksi lapsen synnyttämisen, voidaan se katsoa vapaan tarkoitukseen nähden perusteettomaksi ja käytänteenä syrjiväksi.

Mikäli kyseessä olisi tasa-arvolain 8 § mainittujen säädösten rikkominen tulisi tarkasteltavaksi kyseisen lain 11 § mukainen hyvitys. Hyvitys on suuruudeltaan vähintään 3240 euroa, jollei saman lainkohdan lieventävistä seikoista muuta johdu. Tämä käytännössä tarkoittanee sitä, että jos lapsen laskettu aika on 4.9.2022 jälkeen ja työnantaja jatkaa eri pituisten palkallisten vanhempainvapaiden käyttöä, muodostunee lapsen toiselle vanhemmalle oikeus kyseiseen hyvitykseen. Vanhempainvapaan pääasiallinen tarkoitus on mahdollistaa vanhemmille yhtäläinen oikeus hoitaa lasta kotona sukupuolesta riippumatta.

Ammattiosasto suosittaakin niitä jäseniä, jotka mahdollisesti ovat työehtosopimuksen mukaan oikeutettuja vain kuuden päivän mittaiseen vanhempainvapaaseen, vaatimaan työnantajalta kirjallisesti yhtä pitkää palkallista vanhempainvapaata, kuin synnyttävällä vanhemmalla ja viemään asiaa eteenpäin liiton kautta ja tarvittaessa olemaan yhteydessä ammattiosastoon prosessin vauhdittamiseksi.